Me ollaan loistava tiimi!

Tänään oli vuorossa Kauhavan match show. Alunperin iskä sanoi ettei se jouda meitä lähteä kuskaamaan, kun veljen YO-juhlat lähestyy, niin pitää pihaa laitella kuntoon. Aamulla iskä kuitenkin ilmotti, et lähetään sinne sittenkin. Kiiruussa kaikki tavarat kasaan, vaatteet niskaan ja likaiset koirat autoon. (en vaivautunut niitä pesemään, kun luulin et mätsäri jää välistä, toisin kuitenkin kävi) Yritin sitten vähän harjailla sessejä, etteivät olisi ihan mettänpeikon näköisinä kehässä. :D Kokoonpano oli siis seuraavan lainen: Minä, Emmi, Annukka, Bella, Peppi, Nekku sekä katselemaan isä, Lotta ja Akseli.

Kerittiin nipin napin tasan 12 paikalle ja mä ryntäsin ilmoittautumaan kun Emmi vei Annukan kans koirat kehän laidalle. Mua hirvitti heti alkuun mitä siitä tulee kun iskä + muut on kattelemas. Annukka korkkas ensimmäiset junnu kisansa, kun ikäraja oli 8-16v, siitä syystä "joutuikin" kisailemaan Nekun kanssa. Nekun käytös oli ihan hirvittävää, mutta se nyt oli arvattavissakin. Se veti, haahuili,panikoi,läähätti ja stressasi minkä kerkesi. Vaikka saikin olla Bellan & Pepin välissä, niin ei silti se oli ihan paniikissa. Annukka sai Nekun kuitenkin vietyä todella hyvin siihen nähden miten tyttö tosiaan käyttäytyi. Bellan esiintymiseen olisin kaivannut lisää intoa ja reippautta, mutta kuuma sää veroitti osansa. Pepin kans oli taas ongelmia tuomarin tullessa tutkimaan maassa.. Likka otti myös stressiä takana olevasta villiksestä, joita se inhoaa sydämmensä pohjasta. (tähän on ihan syynsä) Saa nyt nähdä oliko Pepin mätsäri ura tässä kun ei se nauti niin ei sitä viitti sielä kiusata.

Mulla oli aika sekavat & huonot odotukset junnu kehää kohtaan, kun ikäraja oli, mikä oli. Lähinnä aattelin et se on varmaan ihan L&K kehän tyylistä et juostaan ympäri, seisotetaan ja sijoitetaan. Epäilykseni kuitenkin osoittautui vääräksi kun kehässä tosiaan tehtiin muutakin. Tuomari juoksutti aluksi kaikki pari kertaa ympäri, sen jälkeen seisotettiin ja kävi kattomassa jokaisen koiran erikseen. Sitten tehtiin pareittain edestakaisin. Minä & Annukka tehtiin yhdessä, meni muuten tosi hyvin  kun oltiinkin sitä etukäteen harjoteltu, mut Nekku rupes vetämään Bellan perään ihan hulluna, mikä ei ollut yllätys. Juostiin vielä kierros ympäri ja seisotettiin koiria aika pitkään. Loppu viimein päädyttiin Bellan kanssa nelos sijalle! Oon meidän yhteistyöhön, enemmän kuin tyytyväinen vaikka koira olikin ihan veltto. Annukka & Nekku, eikä Emmi & Peppi sijoittunut sen kummemmin, mutta kaikki osallistujat palkittiin. Palkinnot yllätti mut täysin kun osallistumis maksu oli vain 2e, olisin odottanut palkinnoksi esim. luuta/lelua tms. Sen sijaan saatiin mukavan kokoinen ruusuke, nameja, luu ja joku juttu, jonka tarkoitus jäi epäselväksi:D  Ei sijoittuneet saivat kaikki koiralle vinkulelun ja tikkarit. Meillä on nyt sitten taas kaks lelua, joilla ei tehdä mitään kun on tuollaisia ettei sessut niistä tykkää.

Hieno päivä kuitenkin takana! ilma oli mitä mainioin, aurinko paistoi vaikka kuuma olikin. Valitettavasti en saanut kehästä kuvia, mutta Bellan palkinto poseeraukset saakoon tällä kertaa riittää:) Hienoja ilmoja on taas riittänyt ja kuvia on tullut otettua PALJON, mutta niistä lisää toisessa postauksessa. Mulla on just meneillään koeviikko, vielä kolme koetta tekemättä, mutta saa nähdä miten jaksan niihin lukea kun pihalla on niin mahtavat kuvaus säät. Hissan kokeeseenkin olisin voinut lukea, mutta mitä teinkään?Valokuvasin tietysti :D numeroa odottelen kauhulla..

Yllätys vieras

Bongasin eilen pihalta sammakon, joka ei päässyt kuopasta ylös. Emmi nosti sen sitten lapiolla sieltä ylös ja kyllä muuten oli koirat täpinöis. Hihnois vedettiin henki hieveriin asti. Onneksi ne sentään oli kiinni, muutoin olis sammakko parka päätynyt jonkun lieron suureen kitaan. Bella oli ihan vauhkona vielä seuraavallakin ulkoilu kerralla ja yritti metsästää sammakkoa, tuloksetta.

Tänään on taas vaihteeksi ollut niin hieno sää, että kameraakin on tullut ulkoilutettua ihan mukavasti. Kun sitten vihdoin pääsin kuvaus reissulta sisälle, päästin koirat normaaliin tapaan irti, vaihdoin vedet ja hipsin yläkertaan lisäämään kuvia koneelle. Vähän ajan päästä alakerrasta alkoi kuitenkin kuulua kauheaa meteliä ja nopeasti juoksevien lierojen tassun rapuutuksia. Huutelin sitten vain et "mitä ihmettä te taas sielä näitte" ja menin kattomaan oliko ne bongannut ikkunasta jotain vai kenties jonku öttimönkijän. No molemmat ruskeat olivat ihan vauhkoontuneena kodinhoito huoneessa. (luojan kiitos Peppi oli vielä pihalla!!) Bella yritti kaikkensa kiipeillä korien päältä yhdelle tasolle. Aattelin sit et se on nähnyt jonku kärpäsen tms. Siirtelin vähä vaatteita, mut kun en huomannut mitään lähdin, nakkasin koirille jäänpalat koska niillä oli niin kuuma ja hipsin takaisin ylös. Sillä välin Emmi oli tullut sisälle, laittanut Pepin flexin ja takin sille samaiselle pöydälle, jota Bella ja Nekku tuijottivat herkeämättä. Kuulin sitten kun Emmi huuteli mua "Milla tuu nyt äkkiää kattomaan mikä täällä on!" No riensin alas aattelin et nyt se on löytänyt sieltä jonku perhosen tms. Mitä vielä, sielähän istui musta KISSA. Tämä kissa on siis naapureidemme ja jostain kumman syystä se oli eksynyt avonaisesta ovesta meille sisälle. Ihmekkös kun koirat oli olleet niin vauhkoina. Ja kissalla oli onnea matkassa kun oli päässyt Bellallta karkuun, Bella ei kyllä olisi epäröinyt sekunttiakaan käydä kiinni kissaan, jos se olis saanut sen kiinni. Emmi vei koirat keittiön puolelle ja itse kiikutin kissan pihalle. Oli kyllä ihan pienoinen yllätys + kiva kun iskä on tosi pahasti kissoille allerginen ja siitähän oli tietty lähtenyt karvaa nii paljo et kaikki vaatteet yms. oli sen karvoissa. Oli muuten kissalla järkyttynyt ilme kun yritin saada sen irrottamaan otetta vaatteista et saan sen pihalle. Onneksi ei kuitenkaan mitään pahempaa tapahtunut.

Neksi oli pari päivää siten taas niin hönö ettei mitään rajaa :) Tyttö tosiaan meni kollaamaan mun yhtä koria, mikä on täynnä noitten pantoja. Aikansa siinä kaiveskeli (enkä jaksanut mennä puuttumaan asiaan kun oli just ohjelma kesken :`)) ja kaikkien niitten kymmenten pantojen joukosta se nappas suuhunsa pentupantansa, minkä se sai mukaan kasvattajalta. Noh Nekkuhan oli ihan jee jee ja lähti kuljettamaan sitä häntä pystys alakerran sohvalle ja mitäs se pieni sitten tekee? No alkaa imettämään  panta, olin kyllä hieman häkellyksissä, tällä kertaa "pennuksi" päätyi sitten panta. Sen yhden illan se nuoli ja "imetti" sitä, aamulla löysin pannan sit lattialta ja kiikutin takaisin koriin, ei oo enää onneks kaivannut sitä. Liekö mistä toi johtui, ja miksi juuri tuo panta. Äitikin vaan oli sillee "ehkä se haistaa siinä sen emon tai jotain..:D"

Seinäjoen match show

Peppi järjesti eilen illalla sellasenkin jutun, että mullakaan ei itku meinannut kaukana olla. Nyt vasta oikein tajusin miten tärkeä Peppi(kin) on mulle, vaikka Emmin onkin ja Emmi hoitaa sen kokonaan, mut on se silti vaan niin tärkee. Eilen illalla 11(?) mais se tosiaan rupes vetämään sillee oudosti henkeä sisäänpäin ja samalla lipoi koko ajan kielellä kunoa, välis myös kuului sellanen "röhkimis" ääni. No ei me Emmin kans aluks piitattu mitään, Peppi kun aina silloin tällöin tekee tuollaista ja lopettaa parin "röhkäisyn" tai nenänpuristamisen jälkeen. Nyt se ei vaan jostain syystä pystynyt lopettaa, painettiin nenää, vietiin ulos ei mitään apua jatkoi edelleen. Sit kiikutettiin äitille ja kerkespä sekin tokaista et "ihme jos toi koiraa selviää tästä yöstä" Peppi oli ihan paniikissa se kiipeili syliin, ja Peppihän ei tavallisesti ikinä vapaaehtoisesti syliin haluaisi. Mä jo rupesin netistä selaileen päivystäviä ell. ja Emmi oli Pepin kans pihalla, sit se oli taas sen itsestään lopettanut, mutta teki sitä ainakin sen 5min putkeen, voitte vaan arvata miten paniikissa mä olin. Tein kuitenkin johtopäätöksen et toi oli samanlainen mitä se joskus aijemminkin on tehnyt, nyt se vaan oli jotenkin niin kauhuissaan ettei vaan pystynyt lopettamaan. Pitää nyt joka tapauksessa ell. puhua tuosta ja katsoa mitä se veikkaa.

Tänään puolestaan suunnattiin Bellan kanssa kohti Seinäjokea, tarkemmin nurmon mätsäriä. Bella tykkää kun saa mun kans näis mätsäreis silloin tällöin kahden keskeistä aikaa, niin että ollaan vain me kaksi. Muutoin kun Nekku on niin Bellan perään et kotona seuraa Bellaa joka paikkaan, ne kulkevat lenkeillä yhdessä yms. Bella on Nekulle vähä niiku emo tai ainakin sinne päin. Peppi puolestaan saa aina omaa aikaa kun kulkee Emmin kans lenkillä ja Nekku sitä taas ei tunnu kaipaavan, siks ollaankin nyt kierrelty paljo mätsäreis ihan vaan mä & Bella, se on sen ajan todellakin ansainnut. Seuraavaan mätsäriin tosin olis tarkoitus lähteä taas koko lauman voimin.

Annukka ei päässyt joukkoon, koska meni kaverinsa synttäreille. Hyvä vaan ettei tullut olis nimittäin kehät menny täysin päällekkäin. Ilmoitin itseni sit junior handleriin, joka alkoikin melkein heti kun olin saanut ilmoittauduttua. Junnuissa oli ihmeen paljon osallistujia ja vettäkin rupes just mukavasti satamaan, voitte vaan arvata kiinnostiko Bellaa seisoskella märässä ;) Joka tapauksessa sain sen tosi hyvin ravaamaan, seisominen nyt ei ollut kovinkaan ryhdikästä, mut pistetään sateen piikkiin. Junnu kehä kesti todella vähän aikaa! Tuomari ei vaatinut handlereilta muuta kuin edestakaisin ja yhdessä mentiin pari kertaa ympäri. Yksilöarvostelussa muistin tälläkertaa viedä jopa koiran pöydälle, vaikkei mua edellä olleet vieneetkään. Tuomari rupes pudotteleen porukkaa pois ja me sit lennettiin ihan viimmeisten juokossa pois, Bella kun ei jaksanut enää erityisen ryhdikkäästi olla. Joka tapauksessa oon taas tyytyväinen esiintymiseen sateella. Tuli vielä vaihdettua nopiaa pari sanaa Safian omistajan kanssa ja sit hipsinkin parkkikselle odottelemaan kyytiä. 

Wau, mikä vauhti!

Pihalla oli niin mukava ilma, ei satanut ja aurinko ei paistanut, mutta lämpötila oli just sopiva mihinkäs muuhun kuin aksaamiseen! Kyllä, otin itseäni niskasta kiinni ja raahasin pihalle 2x hypyt ja putken. Pitää ottaa nyt kaikki ilo irti tuosta hiekasta, mikä ympäröi meidän pihaa, juuri sopiva alusta pienelle treenille. (jos joku siis ihmettelee miksi meidän piha on hiekan/mullan vallassa niin muutettiin siis silloin jouluna ja ruohoa ei oo vielä kylvetty)

Tein todella, todella yksinkertaisen suoran, eli hyppy, hyppy, putki. Nekulle tarpeeksi haastava, Bellalle mukava pätkä hauskan pitoon. Peppi raukka jäi taas kaikesta paitsi kun rumainen oli lenkillä :D Aloitin Bellan kanssa, aluks mulla oli rimat maassa, sitten 5cm ja sit taas maassa ettei noi lihakset nyt uudestaan jumiutuisi. Otin aluksi pätkää niin, että juoksin samaa matkaa B.n kanssa, aluksi vauhti oli tipotiessään, mut sit ku likka tajus et "hei täähän on aksaa!" niin johan alkoi vauhtia löytymään, niin paljo mitä siltä odotinkin. Ahh se näky on vaan niin <3 kun tytön silmät kirkastuu, on se vaan niin meidän laji. Otettiin irtoamista, ja sit niin et menin esteiden päähän huutamaan Bellaa, eipä mulla mitään moitittavaa ole. Kun ei tos pätkässä ollut MITÄÄN haastetta, ihan vaan nautittiin tekemisen ilosta!

Sitten Nekkuun, se on ihan huippu silloin kun se jaksaa ja viitsii! Nekku oli niin innoissaan ja kiihdyksissä ettei mitään rajaa, se juoksi niin nopeaa etten pysynyt perässä, pyöri,hyöri ja silmät loisti ilosta ja innosta! Voi vitsi se nautti, voi vitsi kun se olis tollanen ihmistenkin ilmoilla, niin rento, vikkelä pieni kettu! Se vauhti, mikä siltä löyty oli ihan tajutonta kun  on tottunut siihen, että B.n kanssa pysyy perässä niin N. paineli jo monta metriä edellä ja sit jäi pyörimään ja kattelemaan et mihin se mamma nyt jäi kun minä hiki virraten huohotan perässä :`) Nekun kans nyt ollaan vielä niin vaiheessa, ja tuskin me koskaan kotipihaa kauemmaksi päästään kun se on tollanen stressaaja, mut pääasia et koira nauttii oli se sitten kotipihassa tai treeneissä, mulle ihan sama kunhan koiralla on kivaa. Ensimmäinen ongelma, on lähdössä pysyminen! Mikä kamala juttu, kun kettu haluais vaan singota matkaan, mut tylsä mamma käskee odottamaan! Muutaman epäonnistuneen paikallaolo yrityksen jälkeen päädyin palkkaamaan jo siitä että istui hetken aloillaan. Vähitellen pidensin matkaa ja palkkasin ja lopuksi se jaksoikin odottaa paremmin, vaikka varaslähtöjä meinaskin tulla enemmän. Toinen ongelma, Nekku ei osaa mennä suoraa! Sen takia pätkä olikin hirmu haastava. Noh oma vikahan toi on kun opetin N.lle ensimmäisenä kiertämään, ja sitähän se tekee! Se kiertää esteen ja irtoaa hyvin vaikka seisoisin metrin päässä, ei ongelmaa. Mutta sitten kun pitäisikin mennä suoraa niin tulee ongelmia. Ensimmäisen hypyn se hypppää, mutta sen jälkeen se alkoi kaartaa mun käden työ ja lopuksi sinkosi toisen esteen ohi, suoraa päätä putkiin. Hyppy,putki,hyppy järjestys ei tuota ongelmia mutta sitten kun onkin kaksi hyppyä perätysten ohitetaan aina se toinen hyppy. Sain onnistuneita suorituksia niin että jätin paikalle ja menin toisen esteen työ ottamaan vastaan, silloin kerkesin ohjata sen paremmin niin että molemmat esteet tuli ylitettyä. Tätä ongelmaa lähdetään nyt sitten luultavasti jatkamaan namikipon kanssa. En voi kuitenkaan olla kuin tyytyväinen, siihen miten pikku koira kerrankin nautti, nautti niin paljon että sen silmistä olis voinut vaikka peilata ja niistä näki sen pikku koiran mahdottoman innon ja tekemisen halun, se riittää mulle! Harmi kun en videota kerinnyt ottamaan, olis nimittäin ollut hupaisaa katseltavaa.

Hieroja teki Bellalle oikein hyvää. Se on ollut nyt paljon pirteämpi ja iloisempi. Etujalkaa se kuitenkin aristaa vielä hitusen jossain kohdin, ei kuitenkaan samalla tavalla kuin ennen hierontaa. Voi tietty olla että sille ittellekkin on jäänyt sellanen varovaisuus sen tassun kanssa kun ollut niin kauan kipeänä. Joka tapaukses aattelin sen varuuksi kuitenkin ell. käyttää ettei sieltä nivelistä löydy mitään ja voidaan huoletta aksata.

Viikonloppuna kävin mustis ja mirris seikkailemassa ja samalla tuli hankittua uutta märkäruokaa, joka olikin todella hyvä ostos! Sisältö vaikutti omaan silmään hyvältä, ruuan haju ei ollut oksettava, eikä ulkonäkökään paha. Lisäksi Nekku söi sitä ihan innoissaan! Koira jolle ei ole koskaan kelvannut mitkään "purkki" ruuat, neut yms. Joten ei siis ollut turha ostos, ei. Bellaa varten mä tota ostin et saa sille vaihteeksi annettua muutakin kuin nappulaa ja toi kuitenkin vaikutti todella kevyeltä ruualta. Nyt pitää vaan seurata tytön painoa, ettei se lähde nousemaan. Merkiltään siis ruoka oli naturediet senior/liteä. Peppi taas oli sitä mieltä että ruoka on varmasti kisoolle tarkoitettu, se nirppanokkahan ei huoli muuta kuin rc.n cava nappulaa :D

Hierojalla käyty!

Tänään Bella siis pääsi vihdoin hierottavaksi, jännitin itse etukäteen toosi paljon miten likka suostuu olla kun on vähän arka tapaus, mutta se yllätti mut todella positiivisesti! Antoi hieroa itseään koko ajan ja suostui makaamaan kyljellään. Hieman piti aina hypätä ylös kun lähestyttiin kipeää kohtaa ja mustin & mirrin äänet meinasi pistää ihmetyttämään, mutta en voi muuta kuin ylpee olla!

Eipä mun epäilytkään sivu suun mennyt, sillä melkeinpä koko koira oli jumissa. Selässä oli paljon kireitä kohtia, samoin kuin takapäässäkin. hieroja löysi myös erään jumin, mikä on saattanut aiheuttaa etutassun ontumisen, jos on puristanut hermoa. Toisaalta Bellan tassu tuntui kuulemma hieman kuumalta että jos ei kolmen päivän päästä ole ontuminen lakannut (milloin hieronnan viimeistään pitäisi auttaa) saattaa kyse olla niveltulehduksesta. Alku näyttää kuitenkin lupaavalta, sillä lenkillä Bella oli kuin ihan koira se oli jopa pitkästä aikaa innostunut. Lenkin jälkeen se puolestaan tahtoi leikkiä :O Bella ei oo halunnut leikkiä piiiitkiin aikoihin. Mulle ja varmasti Bellalle jäi vain positiivinen kuva hieronnasta. Kolmen päivän päästä sitten tosiaan nähdään johtuiko etutassun ontuminen jumista vai onko kyse jostain muusta. Ehdottomasti vien kyllä toistekkin hierottavaksi!
Tuli piipahdettua samalla reissulla keskisillä, mukaan tarttui namisanko. Oon todennut noi namit tosi hyviksi, ne saa tosi pieniksi ja koirillekkin maistuu erinomaisesti. Mukaan lähti myös lasten leluosastolta sellainen pehmoinen pikku tipu joka piipittää. Bellalla oli joskus muinoin samanlainen ja se oli ehdottomasti lemppari leluja siihen asti kunnes se äänijuttu hajosi. Nekku ilahtui varsin tästä tuonnista ja Bellakin näytti tykkäävän.
Nekku on viime päivinä tykännyt juosta pihalla kepin perässä, sitä on niin hirveen kiva retuuttaa! Harmi vaan etten neitiä uskalla irti päästää, mutta onneksi iskä on hommannut jo aita tarvikkeet, aitaamme siis koirille puolet tontista ja alueesta tulee ISO voin vain kuvitella Nekunkin riemun kun pääsee oikein kunnolla revittelemään! Nekku äkkäs myös eilen perhoset! Pikkuisen mielestä niitä oli todella hauskaa yrittää pyydystää ja juosta perässä, Peppi puolestaan on kytännyt harakoita minkä kerkeää ja voi kun joku poloinen erehtyy istahtamaan pihaan, saa se kamalat häädöt haukkujen kera! Pepin riesana on myös ollut silmätulehdus, onneksi nyt jo parempaan päin.